Teknologiakasvatus-aikakauskirjan verkkoversio ISSN 1459-2452 (painettu ISSN 1459-2444) Sisällys Lähdeviitteet ja lähdeluettelo   Kirjoituksen rakenne yleisesti   Kirjallisuusviitteet ja lähteiden merkitseminen      Internet oheisaineistoon viittaaminen tekstissä:   Tekstiviitteet   Lähdeluettelo   Lehtiartikkelit   Kirjat   Kokoomateokset ja niissä julkaistut erillisartikkelit   Sarjajulkaisut   Julkaisemattomat opinnäytetyöt   Dokumentit ilman henkilötekijää   Elektroniset lähteet   Esimerkki lähdeluettelosta   Kirjallisuutta   Linkkejä		--- Siirry sivulle --- Pääsivu in english på svenska ARTO -viitekanta Sivukartta Uutisia Tilaajapalvelu Teemanumerot Kirjoitusohjeet Viittausohjeet Kirjoituspohjat Lomakkeet (kirjoittaja / tilaaja) Osastoprofiili Toimitus Toimitusneuvosto Ohjeita Adobe Acrobat Linkitysohjeet Palaute Mediakortti Kirjoituspohjat Graafinen ohjeisto Muistiot Downloads

Kirjallisuusviitteet ja lähteiden merkitseminen

Kirjallisuusviitteissä noudatetaan pääosin American Psychological Association (APA:n) viittaus ja lähdeviiteohjeita (APA Publication Manual). APA:n ohjeista on muutamia poikkeuksia:

• Merkinnät merkitään suomeksi (esim. "In": - "Teoksessa":, "et al." - "ym.", "Ed." "Eds." -"toim.", "retrieved" - "noudettu"  jne.)
• Teoksen tai julkaisun nimi kursivoidaan alleviivauksen sijaan
• Käytetään riippuvaa sisennystä ensimmäisen rivin sisennyksen sijaan
• Elektroniset aineistot merkitään osin APA:n tavasta poikkeavasti (osia ISO 690-2 / SFS 5831 -standardeista)
•  

Kirjallisuusluettelon tulee sisältää kaikki tekstissä mainitut viitteet ja vain ne. Tekstiviitteiksi merkitään sulkeisiin tekijä(i)n sukunimi ja vuosiluku. Mikäli tekijöitä on useampi kuin kaksi, kirjoitetaan vain ensimmäisen nimi ja lisäksi APAsta poiketen lyhenne ym. Jos samoissa sulkeissa on useita viitteitä, ne kirjoitetaan aikajärjestykseen vanhimmasta uusimpaan ja samalta vuodelta olevat viitteet aakkosjärjestykseen.

Tekstiviitteeksi merkitään tekstin ao. kohtaan referoitavan tutkimuksen tekijän/tekijöiden sukunimi ja vuosiluku.

Jos tekijöitä on useampia kuin kaksi, kirjoitetaan vain ensimmäisen tekijän nimi ja lisäksi lyhenne ym. (englanninkieliset et al.).

Viite merkitään sulkeisiin kokonaisuudessaan, jollei tekijä/tekijät ole lauseenjäsenenä. Tällöin sulkeisiin tulee vain viitatun tutkimuksen vuosiluku. Jos samoissa sulkeissa on useita viitteitä, ne kirjoitetaan aikajärjestykseen, samalta vuodelta olevat viitteet aakkosjärjestykseen. Viitteet erotetaan toisistaan pilkulla. Mikäli tekstissä viitataan useita kertoja monisivuisen kirjan eri kohtiin, lisätään viittauksiin selvennykseksi tällöin sivunnumero.

Esimerkkejä:

• Laporte (1985) on osoittanut tämän. Havainto on myöhemmin vahvistettu (Dugger 1986, Kantola & Parikka 1986, Alamäki ym. 1987).

•  

• (Smith 1985, Smith and Wesson 1986, Smith et al. 1987)

•  

• Lahtinen (1967, s. 75) on samaa mieltä, vaikka toisenlainenkin tulkinta olisi ehkä oikeutettu (Lahtinen 1967, s. 230).

Kirjallisuusluettelo järjestetään kaikkien tekijöiden nimien mukaiseen aakkosjärjestykseen numeroimatta viitteitä. Jos tekijöitä on enemmän kuin kuusi, otetaan mukaan vain kolme ensimmäistä ja muiden osalta merkitään ym. Lehtien nimien lyhenteissä ja lähteiden merkitsemistavassa noudatetaan APAn -järjestelmää. Kirjallisuusluettelo aloitetaan uudelta liuskalta.

Osa kirjoituksesta (kuten aineisto- ja menetelmä-, mutta myös tulos- ja pohdintaosuuksista) voidaan päätyä julkaisemaan vain lehden elektronisessa, mutta ei painetussa, versiossa. Tämän helpottamiseksi olisi toivottavaa, että kirjoittajat merkitsisivät jo käsikirjoitukseen ne kohdat, jotka oleellisen sanottavan kärsimättä voitaisiin julkaista vain sähköisesti.

Aikakauskirja Teknologiakasvatuksen online -muodossa voidaan julkaista myös monenlaista oheisaineistoa, joka täydentää painettua kirjoitusta. Käsikirjoitukset kuitenkin arvioidaan aina täydellisinä. Mutta esimerkiksi luettavuuden tai tilanpuutteen takia voi joskus olla perusteltua painaa vain osa painettuun versioon. Siksi kirjoittajien pyydetään merkitsemään käsikirjoitukseen kohdat, jotka oleellisen sanoman kärsimättä voidaan siirtää pelkästään sähköiseen versioon (esim. värittämällä alue tekstistä eri värillä ja tekstissä viitata siihen). Myös valtaosa kirjallisuusluettelosta voidaan siirtää elektroniseen lehteen ja jättää painettuun versioon vain avainviitteet.

Internet oheisaineistoon viittaaminen tekstissä:

Tekstissä viitataan kuviin esim. (kuva 2) ja taulukoihin esim. (taulukot 3 ja 6) ja samalla tavalla myös Internetin oheisaineistoon esim. (Internetin oheisaineisto 1). Toimitus siirtää aineiston Internetiin. Artikkelin ensimmäiselle sivulle lisätään siinä vaiheessa oheisaineiston URL tai muu ohje aineiston löytämiseksi. Toimitus myös linkittää viitteet niin että ne toimivat linkkeinä sähköisessä aikakauskirjan versiossa.

Internetin oheisaineisto on pystyttävä lukemaan ja ymmärtämään lukematta muuta aineistoa. Kuviin olisi siksi aina liitettävä kuvatekstit ja taulukoihin sekä linkkilistoihin samoin otsikko. Kaikki lyhenteet on selitettävä. Jos oheisaineistossa viitataan muihin lähteisiin niin oheisaineiston lähdeviitteet, joita ei esiinny varsinaisessa artikkelissa, on lueteltava omassa kirjallisuusluettelossaan oheisaineiston lopussa.

MUISTA AINA TARKISTAA: Ovatko kaikki tekstissä mainitut lähteet myös lähdeluettelossa sekä, että vain lähteet joihin on viitattu ovat lähdeluettelossa.

Vastaako lähdeluettelon merkintä viitettä esimerkiksi: Jos tekstissä on viite (Päivähoidon kasvatustavoitetoimikunnanmietintö 1980), lähdeluettelomerkinnän tulee myös alkaa sanoilla "Päivähoidon kasvatustavoitetoimikunnan" eikä "Komiteanmietintö". 

TEKSTIVIITTEET

Tekstiviitteiden merkinnässä käytetään nimi-vuosi -järjestelmää. 

Sivunumeroiden merkitseminen ei ole tarpeen paitsi silloin, kun viittaus on esimerkiksi suora lainaus, tai taulukko, kuvio tms. tietoaines, joka on selvästi paikannettavissa viitattavan teoksen tietylle sivulle.

Kirjallisuuden referoinnissa tulisi suosia kotimaisia tai sellaisia ulkomaisia julkaisusarjoja ja teoksia, jotka lukija voi helposti tavoittaa. Erityisesti aikakauskirja Teknologiakasvatuksessa ilmestyneet on hyvä mainita koska niihin on aikakauskirjan lukijoilla helppo päästä käsiksi joko painettuna tai verkossa. Viitemäärä esimerkiksi pääkirjoituksessa on 5–15 ja yleiskatsauksissa 20–40. Määrät ovat kuitenkin ohjeellisia, ei sitovia. Projektikuvauksessa tarvitaan kuitenkaan harvoin enemmän kuin kymmenen viitettä.

Viittaukset lähteisiin jotka on toimitettu arvioitaviksi mutta joita ei ole vielä hyväksytty tai julkaisemattomiin havaintoihin mainitaan sulkeissa vain tekstiosassa, esim. (Forskare, opubliserad upptäckt 1992) (Kantola, julkaisematon havainto 1994) tai (Tiusanen, Timo, henkilökohtainen tiedonanto 2000) "(Forskare, personlig meddelande1994)" "(personal communication, November 3, 2002)".

Viittaukset jo hyväksyttyihin muttei vielä julkaistuihin merkitään kirjallisuusluetteloon seuraavasti: Järvinen, E-M.: Teknologiakasvatusta Legoilla. Dimensio 2002 (painossa) "(i tryckeriet)". "(in press)" tai "(forthcoming)" "(to appear)". Kirjoittajien tulisi saada joko kirjallinen tai sähköpostimuotoinen lupa siteerata ko. julkaisuja kuten myös vahvistus siitä että ne on hyväksytty julkaistavaksi. 

Esimerkki tekstiviitteestä taulukon nimessä.

• TAULUKKO 6. Uusien näkemysten ja käytössä olevien mittausmenetelmien ristiriitoja (Valencia & Pearson 1987,731)

Jos viitataan saman tekijän eri teoksiin, teokset luetellaan aikajärjestyksessä pilkulla erotettuna:

• Bem (1981, 1983) tarkastelee sukupuolta... Biggs (1984, 1985) esittää sekä omien kyselytutkimustensa että Martonin ja Säljön (1976a, 1976b) haastattelututkimusten perusteella...

Kun tekijöitä on kaksi, tekstissä käytetään ja-sanaa, sulkujen sisällä &-merkkiä:

• Biggs ja Collis (1982) ovat arvioineet... SOLO-taksonomian olennaiset piirteet on esitetty kuviossa 1. (Biggs & Collis 1982, 24-25.)

Kun tekijöitä on enemmän kuin kaksi, mainitaan nimeltä vain ensimmäinen ja käytetään lyhennettä ym.

•  ..sen merkitys oppimisessa on keskeinen teema Bristolin projektissa (ks. esim. Welles ym. 1979).

 Tällaisessa tapauksessa lähdeluettelossa on mainittava kaikkien tekijöiden nimet. Yleensä viite kirjoitetaan täydellisenä. Mikäli samaan teokseen viitataan toisen kerran samalla sivulla hyvin lähellä edellistä viittausta, voidaan käyttää merkintää emt. (edellä mainittu teos):

• ... on helppo hyväksyä Arfwedsonin (1984) tulos, että yhtenäistä opettajankoulutuskoodia ei opettajien näkemyksissä ole havaittavissa. Koulutuksensa jälkeen uuden opettajan on sopeuduttava uuden työpaikkansa, tietyn koulun toimintapuitteisiin. Arfwedson (emt., 57) nimittää mukautumistapahtumaa...

Kun viitataan useaan (eri tekijöiden) lähteeseen, järjestetään lähteet aikajärjestykseen. Viitteiden väliin tulee puolipiste.

• (Lehtovaara & Saarinen 1976; Eskola 1979; Summers & Lukasevich 1983) Myös kognitiivisiin oppimisstrategioihin on viime aikoina yhä useammin liitetty motivaatio- ja tahtotekijöitä (vrt. Entwistle & Ramsden 1983; Biggs 1984, 1985).

Toissijaiseen eli ns. toisen käden lähteeseen viittaaminen ei ole suositeltavaa. Jos alkuperäislähdettä ei kuitenkaan ole saatavilla ja joudutaan viittaamaan toisen käden tietoon, on molemmat lähteet mainittava sekä tekstissä että lähdeluettelossa.

• Challin ja Stahlin (1982) mukaan Davis (1968) on puolestaan todennut... Em. tapauksessa lähdeluettelossa tulee olla Davisin 1968 kohdalla maininta "Artikkeliin viitattu teoksessa Chall & Stahl (1968)..."

Mikäli teoksen tekijää ei ole mainittu, viitataan joko teoksen tai sen julkaisijayhteisön nimeen.

• Yhden jakson aikana opiskellaan yleensä yksi kurssi opiskeltavasta aineesta (Kouluhallitus 1981). ... koulujen määrä (Suomen tilastollinen vuosikirja 1988).

Jos teoksen nimi on pitkä, se voidaan lyhentää

• (Laki peruskoulun, lukion ja... 1978). (Kunnallisen aikuiskoulutustoimikunnan... 1984)

Jos lähteelle ei löydy tekijää aakkosta se käyttäen lähteen otsikkoa joka on merkitty tekijän paikalle ja käytä lyhennettyä versiota otsikosta tekstiviitteissä.

Jos viittaus kohdistuu vain yhteen virkkeeseen, virkkeen päättävä piste sijoitetaan sulkujen ulkopuolelle.

• Teoreettinen perspektiivi on tutkijana väistämättä olemassa, onpa tutkija siitä tietoinen tai ei ja onpa tutkija kirjoittanut sen raporttiin näkyviin tai ei (Eneroth 1987).

Jos taas viittaus kohdistuu useampaan virkkeeseen tai koko kappaleeseen, viimeisen virkkeen perään tulee normaalisti piste ja lähdeviittaus sijoitetaan omaksi virkkeeksi sulkujen sisään.

• Narratiivisen tekstin tulkintaan liittyy toisenlainen ajattelutapa. Se käsittelee ihmisten tarkoituksia ja toimintoja sekä toimintojen kulkua. Se sijoittaa ajattomat myytit yksittäisiin kokemuksiin, jotka kytkeytyvät aikaan ja paikkaan. Täten kertomus liikkuu samanaikaisesti kahdella tasolla. Ensimmäinen taso rakentuu... Toinen taso rakentuu. Täten lukijasta tulee oman tarinansa kirjoittaja. (Bruner 1986, Takala 1987.)

LÄHDELUETTELO

Kirjallisuusluettelo järjestetään kaikkien tekijöiden nimien mukaiseen aakkosjärjestykseen numeroimatta viitteitä. Jos tekijöitä on enemmän kuin kuusi, otetaan mukaan vain kolme ensimmäistä ja muiden osalta merkitään ym. Lehtien nimien lyhenteissä ja lähteiden merkitsemistavassa noudatetaan APAn -järjestelmää. Kirjallisuusluettelo aloitetaan uudelta liuskalta.

Lähdeluettelossa tulee olla kaikki ne lähteet, joihin tekstissä viitataan.

Kirjallisuusluettelo järjestetään käytetyn kielen mukaiseen aakkosjärjestykseen ensimmäisten tekijöiden nimien mukaisesti. Jos ensimmäinen tekijä on sama useammassa viitatussa julkaisussa, noudatetaan seuraavia sääntöjä:

1. Saman tai samojen tekijöiden kirjoitukset tulevat aikajärjestykseen julkaisuvuoden mukaisesti.

2. Jos jo(i)ssakin näistä on sama julkaisuvuosi, erotetaan ne toisistaan merkinnällä a, b, c jne.; tämä merkitään välittömästi vuosiluvun perään.

3. Julkaisut, joissa tekijä on yksin, tulevat em. järjestykseen omana ryhmänään, sen jälkeen vasta ne julkaisut, joissa on hänen lisäkseen muita tekijöitä.

4. Jos on useampia tekijöitä, tulevat seuraavana ryhmänä ne, joissa näitä tekijöitä on vain kaksi, toisen tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä noudattaen tarvittaessa kohtien (1) ja (2) periaatteita.

5. Jos tekijöitä on enemmän kuin kaksi (siis silloin, kun tekstissä on merkitty vain ensimmäinen tekijä ja ym. tai et al.), muiden tekijöiden nimien aakkosjärjestyksellä ei ole merkitystä, vaan viitteet järjestetään vuosilukujärjestykseen omana ryhmänään noudattaen jälleen tarvittaessa kohtien (1) ja (2) periaatteita.

6. Useampitekijäiset julkaisut tulevat siis vasta kaksitekijäisten jälkeen.

Esimerkki artikkeleiden järjestyksestä kirjallisuusluettelossa:

1. Kananoja, T.(1977)

2. Kananoja, T. (1987a)

3. Kananoja, T. (1987b)

4. Kananoja, T. (1988)

5. Kananoja, T. & Kantola, J.(1987)

6. Kananoja, T. & Parikka, M. (2000)

7. Kananoja, T. & Parikka, M. (2001a)

8. Kananoja, T. & Parikka, M. (2001b)

9. Kananoja, T., Lindh, M., Parikka, M. & Kantola, J.(1997)

10. Kananoja, T., Parikka, M. & Kantola, J.(1999a)

11. Kananoja, T., Kantola, J.& Lindh, M. (1999b)

12. Kananoja, T., Lindh, M., Parikka, M., Järvinen, E-M. & Kantola, J.(2001)

Tekijöiden nimet erotetaan toisistaan pilkulla ja viimeisen ja sitä edellisen tekijän nimi erotetaan &-merkillä. Artikkeleiden kaikki tekijät on lueteltava.

Tekijöiden nimien jälkeen liitetään suluissa oleva julkaisuvuosi, joka taas erotetaan artikkelin otsikosta pisteellä.

Otsikosta ja sitä mahdollisesti seuraavasta alaotsikosta vain ensimmäinen sana alkaa isoilla kirjaimella.

Teosten otsikot, kirjojen nimet ja lehtien nimet kursivoidaan.

Jos lehden nimi on yksi ainoa sana, sitä ei koskaan lyhennetä.

Lehden nimen jälkeen ilmoitetaan volyymi ja kaksoispisteellä erotettuna alku- ja loppusivut.

Artikkelien tai kirjojen nimet kirjoitetaan kokonaisuudessaan näkyviin.

Lehtiartikkelit

Perusmalli:

Kirjoittaja. (Painovuosi). Artikkelin nimi. Lehden nimi ja vuosikerta (numero suluissa), sivut.

Tieteelliset lehdet:

Galperin, P.Ia. (1989). Organization of mental activity and effectiveness of learning. Soviet Psychology, 27(3), 65-82.

Tarmo, M. (1987). Sukupuolimuuttuja psykologisessa tutkimuksessa. Psykologia 22 (2), 94-99.

Sivunumeroiksi merkitään koko artikkelin sivut - ei pelkästään niitä sivuja, joihin kirjoittaja tekstissään viittaa.

Lehtiartikkeli, yksi kirjoittaja:

• Harlow, H. F. (1983). Fundamentals for preparing psychology journal articles. Journal of Comparative and Physiological Psychology, 55, 893-896.

Lehtiartikkeli, kolmesta kuuteen kirjoittajaa:

• Kernis, M. H., Cornell, D. P., Sun, C. R., Berry, A., & Harlow, T. (1993). There's more to self-esteem than whether it is high or low: The importance of stability of self-esteem. Journal of Personality and Social Psychology, 65,1190-1204.

Lehtiartikkeli enemmän kuin kuusi kirjoittajaa

(Huomaa: ym. (englanninkielisissä: et al.)):

• Harris, M., Karper, E., Stacks, G., Hoffman, D., DeNiro, R., Cruz, P., ym. (2001). Writing labs and the Hollywood connection.  Journal of Film and Writing, 44(3), 213-245.

Sanoma- tai aikakauslehti, yksi kirjoittaja:

Hietapelto, E. (2003, Toukokuu). Teknologiakilpailu innosti 1-6 luokan oppilaita. Tekninen opettaja, 36, 6.

Kirjat

Perusmalli:

Tekijä. (Painovuosi). Kirjan nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja.

Crossley, K & Green, L. (1987). Lessonware, käytännön opas opetusohjelmien laatimiseen. Juva: WSOY.

Bransford, J., Brown, A.L. & Cocking, R.R. (toim.) 2000. How people learn. Washington, D.C.: National Academy Press.

Mikäli teosta on korjattu tai muutettu uusissa painoksissa, merkitään myös käytetty painos tai laitos.

Allardt, E. & Littunen, Y. (1979). Sosiologia (4. uud. lait.). Porvoo: WSOY.

Jonassen, D. (2000). Computers as mindtools for schools. Engaging critical thinking. (2. painos) Saddle River, NJ.: Prentice Hall.

Käännetty tai uudelleenjulkaistu teos:

Vygotski, L.S: (1982/1931) (Alkuperäinen teos Myslenie i rec' julkaistu 1931) Ajattelu ja kieli (suom. Klaus Helkama ja Anja Koski-Jännes)  Espoo: Weilin + Göös.

Laplace, P. S. (1951). (Original work published 1814) A philosophical essay on probabilities (F. W. Truscott & F. L. Emory, Trans.). New York: Dover.

Tekstiviitteissä tulee esiintyä molemmat vuosiluvut: ...lapsi tekee elämänsä suurimman keksinnön: "...että jokaisella esineellä on oma nimensä." (Vygotski 1982/1931, 92).

Kokoomateokset ja niissä julkaistut erillisartikkelit

Perusmalli:

Tekijä. (Painovuosi). Kokoomateoksen artikkelin nimeke. Teoksessa Teoksen toimittaja. Teoksen nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja, artikkelin sivut.

Marland, P. (1984). Stimulated Recall from video. Its use in research on the thought processes of classroom participants. Teoksessa: O. Zuber-Skerrit (Ed.). Video in higher Education. London: Kogan Page, 156-165.

Multisilta, J. (1997). Miltä näyttää www-maailma oppimisympäristönä. Teoksessa: Lehtinen, E. Verkkopedagogiikka. Helsinki: Edita, 101-111.

Huomautus toimittajasta merkitään suomeksi.

Smith, N.L. (1988). Mining metaphors for methods of practice. Teoksessa D.M. Fetterman (toim.) Qualitative approaches to evaluation in education. The silent scientific revolution. New York: Praeger, 153-175.

Smith, N.L. (1988). Mining metaphors for methods of practice. In D.M. Fetterman (toim.) Qualitative approaches to evaluation in education. The silent scientific revolution. New York: Praeger, 153-175.

Mikäli kokoomateos on keskeinen, merkitään se myös itsenäisenä julkaisuna lähdeluetteloon.

Sarjajulkaisut

Perusmalli:

Tekijä. Painovuosi. Julkaisun nimeke. Sarjatiedot.

Olkinuora, E. (1983). Oppimisen ja opiskelun mielekkyydestä peruskoulun päättövaiheessa. Turun yliopisto. Kasvatustieteiden laitoksen julkaisuja A 91.

Blom, L., Linnakylä, P. & Takala, S. (1988). Tekstien avaaminen luokassa. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja B. Teoriaa ja käytäntöä 10.

Julkaisupaikkaa ja kustantajaa ei merkitä, mikäli ne käyvät ilmi sarjan nimestä.

Julkaisemattomat opinnäytetyöt

Perusmalli:

Tekijä. (Julkaisuvuosi). Opinnäytteen nimeke. Oppilaitoksen nimi. Ainelaitoksen nimi. Lisätiedot.

Varmola, T. (1985). Vammaisen nuoren koulutusuran muodostuminen ja perheen elämänvaiheet. Joensuun yliopisto. Kasvatustieteen lisensiaattityö.

Syväniemi, R. (1983). Opinto-ohjaaja- ja erityisopettajakoulutukseen hakeutumisen motiivit. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteen pro gradu -työ.

Dokumentit ilman henkilötekijää

Lähdemerkintä alkaa joko teoksen nimellä tai julkaisijayhteisön nimellä kuten tekstiviitteessä.

National Institute of Mental Health. (1990). Clinical training in serious mental illness. (DHHS Publication No. ADM 90-1679). Washington, DC: U.S. Government Printing Office. 

Lait ja asetukset

Laki peruskoulun, lukion ja yleisen kirjaston valtionosuuksista ja -avustuksista 28.12.1978/1118.

Komiteamietinnöt

Kunnallisen aikuiskoulutuksen toimikunnan mietintö 1984. Komiteanmietintö 1984:10. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

Virallisjulkaisut

Tilastokeskus. (1988). Suomen tilastollinen vuosikirja 1988. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

Raporttisarjat

Rauha ja tulevaisuus. (1986). Rauhankasvatustyöryhmän muistio. Helsinki. Sosiaalihallituksen julkaisuja 7.

Arkistolähteet

Keski-Suomen Maakuntaliitto ry. Syysmaakuntapäivien pöytäkirja 27.11. 1976. Muurame. Keski-Suomen maakuntaliiton arkisto.

Julkaisemattomat lähteet

Tiihonen, E. (1989). Yhteenveto kevään -89 esi- ja alkuopetuksen toimintatiloja, -materiaaleja ja -välineitä koskevasta kyselystä. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Muistio.

Konferenssiartikkelit, julkaistu tai tullaan julkaisemaan Proceedings-julkaisussa

Lehtonen, M. 2003a (to appear). Simulations as mental tools for network-based group learning. Paper to be presented and published in the eTrain 2003 Conference Proceedings, July 7-11th, 2003 Pori.

Lehtonen, M. 2003b. (to appear) Pedagogical web orientation agent in orientation and guiding studies of the local electricity simulations. Paper to be presented and published in the PEG 2003 Conference Proceedings, 28 June-1 July 2003. St. Petersbug, Russia.

Abstraktit, posterit ja esitelmät

Olkinuora, E. (1984). Meaningfullness of studying and learning as a framework for analyzing intellectual development and learning difficulties. Resources in education 1986, 21 (l), 31- 32. ED 260359.

Nikkanen, P. (1989). The kind of lesson pupils like in the 8th grade in junior high school. Tenth Biennial Meetings of ISSBD in Jyväskylä 9.-13. July 1989. Abstracts. Poster exhibition and special exhibition. The International Society for the Study of behavioral Development.

Vähäpassi, A. (1986). General model of written discourse as a basis for a study of writing. Paper presented at the congress of Nordisk Förening f'ör Pedagogisk Forskning. Jyväskylä 14.3. 1986.

Elektroniset lähteet:

Online-lehtiartikkeli

Kenneth, I. A. (2000). A Buddhist response to the nature of human rights. Journal of Buddhist Ethics, 8(4). Retrieved February 20, 2001, from: http://www.cac.psu.edu/jbe/twocont.html

Parikka, M. (2004). Otsikko. (pääkirjoitus). Teknologiakasvatus 1(1), 4-8. Saatavana WWW-muodossa: <URL:http://ktk.urova.fi/ISSN1459-2452/1/2/index.htm>

Luku tai  osa online dokumentissa

The Foundation for a Better World. (2000). Pollution and banana cream pie. In Great chefs cook with chlorofluorocarbons and carbon monoxide (Chap. 3). Retrieved July 13, 2001, from: http://www.bamm.com/cream/pollution/bananas.htm

Use a chapter or section identifier and provide a URL that links directly to the chapter section, not the home page of the Web site.

Kirja online muodosa:

Järvinen, E-M. (2001). Education about and through technology. In Search of More Appropriate Pedagogical Approaches to Technology Education. Acta Universitatis Ouluensis. Series E, Scientiae rerum socialium 50. Saatavilla WWW-muodossa: <URL: http://herkules.oulu.fi/isbn9514264878/> [Luettu 3.5.2003].

Online keskustelupalstalle tai keskustelualueelle tai sähköpostilistalle lähetetty viesti:

Frook, B. D. (1999, July 23). New inventions in the cyberworld of toylandia [Msg 25]. Message posted to http://groups.earthlink.com/forum/messages/00025.html

Rasinen, A. (2003, maaliskuu 15,13:46) Valinnaisuus käsityössä. Viesti postitettu teka-listalle: <teka@lists.cc.jyu.fi>

Julkaisematon konferenssipaperi online-muodossa

Lehtonen, M. & Hast, M. 2003. Ongelmaperustaisuus (PBL) teknologiakasvatuksen opiskelun ja opetuksen menetelmänä. Ongelmasta oivallukseen - ongelmaperustainen opetussuunnitelma. The Third National Meeting on Problem-Based Learning "Problem-Based Learning Across Disciplines". Hämeenlinna, 4.-5.4.2003. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. Saatavilla WWW-muodossa <URL:http://www.urova.fi/home/hkunta/milehton/Publications/> [Luettu 3.5.2003]

If only the screen name is available for the author, then use the screen name; however, if the author provides a real name, use their real name instead.

Be sure to provide the exact date of the posting. 

Follow the date with the subject line, the of the message (not in italics). Provide any identifiers in brackets after the title, as in other types of references.

Elokuva, videonauha tai DVD, rajoitettu saatavuus:

Harris, M. (Producer), & Turley, M. J. (Director). (2002). Writing Labs: A History.  [Motion picture]. (Available from Purdue University Pictures, 500 Oval Drive, West Lafayette, IN 47907) 

Televisiolähetys:

Important, I.M. (Producer). (1990, November 1). The Nightly News Hour. [Television broadcast]. New York: Central Broadcasting Service. 

Televisiosarja:

Bellisario, D.L. (Producer). (1992). [Television series]. Hollywood: American Broadcasting Company. Exciting Action Show. A Single Episode of a Television Series

Elokuva, videonauha tai DVD

Producer, P. P. (Producer), & Director, D.D. (Director). (Date of publication). Title of motion picture. [Motion picture]. Country of origin: Studio or distributor. 

If a movie or video tape is not available in wide distribution, add the following to your citation after the country of origin: (Available from Distributor name, full address and zip code).

Televisiolähetys tai televisiosarja:

Producer, P. P. (Producer). (Date of broadcast or copyright). Title of broadcast. [Television broadcast or Television series]. City of origin: Studio or distributor. 

Televisiosarjan yksi jakso:

Writer, W. W. (Writer), & Director, D.D. (Director). (Date of publication). Title of episode [Television series episode]. In P. Producer (Producer), Series Title. City of origin: Studio or distributor.

Lisätietoa audiovisuaalisen mediaan viittaamisesta, ks. APA Publication Manual sivut 266-269

Tavallisimpia varottavia virheitä

1. Edellä olevia artikkeleiden tai viitteiden keskinäisen järjestyksen periaatetta ei tunneta tai noudateta systemaattisesti.

2. Ei tiedosteta sitä, että esimerkiksi englannin kielen aakkosjärjestys ei ole sama kuin suomen kielen.

3. Aikakauslehtiartikkeleissa kirjoitetaan mukaan tarpeetonta merkitsemällä esim. sana 'Vol.' tai johonkin lehden volyymiin kuuluvan vihkosen järjestysnumero sulkeisiin näkyviin.

4. Kirjaviitteistä puuttuvat toimittaja(t) tai painopaikka.

5. Kirjaviitteet ovat monasti muodoltaan keskenään kovin erilaisia samassa kirjoituksessa.

6. Kirjojen nimiä pyritään myös lyhentelemään.

7. Ei jakseta merkitä kaikkia tekijöitä näkyviin kirjallisuusluetteloon, vaan sielläkin turvaudutaan lyhenteisiin 'ym.' tai 'et al.'

ESIMERKKI LÄHDELUETTELOSTA

LÄHTEET

Ausubel, P.D., Novak, J.D. & Hanesian, H. (1978). Educational psychology. (2.painos) New York: Holt, Rinehart & Winston.

Alamäki, A. (1999). How to Educate Students for a Technological Future. Technology Education in Early Childhood and Primary Education. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja B, Humaniora. Tummavuoren kirjapaino. Vantaa.

Alamäki, A. & Lehtonen, M. (2000, kuukausi xx). Käsityötä vai teknologiaa: teknisen työn uuden nimikkeen aiheuttama imago-ongelma. Tekninen opettaja 1/2000, 41-42.

Albanese, M.A. & Mitchell, S. (1993). Problem based learning. A review of literature on its outcomes and implementation issues. Academic Medicine, 68(1), 52-81.

Borman, W. C., Hanson, M. A., Oppler, S. H., Pulakos, E. D., & White, L. A. (1993). Role of early supervisory experience in supervisor performance. Journal of Applied Psychology, 78, 443-449. Noudettu 23.10. 2000, PsycARTICLES tietokannasta.

Bransford, J., Brown, A.L. & Cocking, R.R. (toim.) (2000). How people learn. Washington, D.C.: National Academy Press.

Brunell, V. (1990). Språk och skola. Möte mellan skolans språk och elevenas. Språk i den finlands-svenska grundskolan. Kasvatus 21 (3), 193-201.

Dugger, W. E., Jr. & Naik, N. (2001). Clarifying Misconceptions between Technology Education and Educational Technology. The Technology Teacher, Sept. 2001, 31-35.

Dugger, (2000, marraskuu). Standards for Technological Literacy. Content of the Study of Technology. [Implications for Finland] Paperi esitetty Teknistieteellisten Akatemioitten Tekniikan opetus ja kolmas kulttuuri -seminaarissa 28.11.2000. Helsingissä.

Dublin, Ireland. Rossi, K., Eklund, K, Björkman, B & Katajarinne, L. (1984, oktober). Evalueringsundersökning av företagshälsovårdarnas vidareutbildning. Förelesning vid 33. Nordiske yrkeshy- gieniske möte 8. - 10. oktober 1984 i Sundvolden, Norge.

Ekola, J. & Rantanen, H. (1988). Opettajan didaktinen ajattelu. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja A. Teoriaa ja käytäntöä 24.

Engeström, Y. 1984. Orientointi opetuksessa. Valtion koulutuskeskuksen julkaisusarja B 29. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

Eklund, B (1990, syyskuu). Evaluation study of the technology education curriculum in finland. Paper prensented at XXI Interna tional Congress on Occupational Health, 9-14 September 1984.

Fredrickson, B. L. (2000, March 7). Cultivating positive emotions to optimize health and well-being. Prevention & Treatment, 3, Article 0001a. Noudettu 20.8.2000, osoitteesta <URL:http://journals.apa.org/prevention/volume3/pre0030001a.html>

Glueckauf, R. L., Whitton, J., Baxter, J., Kain, J., Vogelgesang, S., Hudson, M., et al. (1998, July). Videocounseling for families of rural teens with epilepsy -- Project update. Telehealth News,2(2). Noudettu osoitteesta <URL:http://www.telehealth.net/subscribe/newslettr4a.html>

Gokhale, A.A. (1996). Effectiveness of Computer Simulation for Enhancing Higher Order Thinking [Elektroninen versio]. Journal of Industrial Teacher Education, 33(4), 36-46.

ITEA. (2000). Standards for Technological Literacy. Content for the Study of Technology. International Technology Education Association and its Technology for All Americans Project. Reston, VA.

Järvinen, E-M. (2001). Education about and through technology. In Search of More Appropriate Pedagogical Approaches to Technology Education. Acta Universitatis Ouluensis. Series E, Scientiae rerum socialium 50. Saatavilla WWW-muodossa: <URL: http://herkules.oulu.fi/isbn9514264878/> [Luettu 3.5.2003].

Kananoja, T. (2000a). Tekniikan opetuksesta ja teknologiakasvatuksesta muiden maiden yleissivistävissä kouluissa. [Teknologiakasvatuksen tutkimusyhdistyksen työryhmä: Ari Alamäki, Jouko Kantola, Miika Lehtonen, Matti Parikka. Timo Tiusanen.] Teknistieteelliset Akatemiat - De Tekniskvetenskaplika Akademierina. Helsinki. Edita.

Kananoja, T. (2000b). Yleissivistävän koulun teknologisesta kasvatuksesta Suomessa. [Teknologiakasvatuksen tutkimusyhdistyksen työryhmä: Ari Alamäki, Jouko Kantola, Miika Lehtonen, Matti Parikka. Timo Tiusanen.] Teknistieteelliset Akatemiat - De Tekniskvetenskaplika Akademierina. Helsinki. Edita.

Kankare, P. (1997). Teknologian lukutaidon toteutuskonteksti peruskoulun teknisessä työssä. Turun yliopiston julkaisusarja. Sarja C: 139.

Kantola, J. (1997). Cygnaeuksen jäljillä käsityökasvatuksesta teknologiseen kasvatukseen. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 133.

Kantola, J., Nikkanen, P., Kari, J., Kananoja, T. (1999). Kasvatus työn kautta työhön. Teknologiakasvatuksen isä Uno Gygnaeus. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos.

Kimbell. R. (2000). Design for Learning. Artikkeli ja seminaaripaperi artikkeliin perustuen. Kajaani Kytke 2005 -seminaari 28.4.2000. Kajaanin opettajankolutuslaitos.

Kouluhallitus (1988). Peruskoulun opetuksen opas. Tekninen työ. Työryhmä. Eteläinen, S., Jarkkola, J., Jerkku, Y., Kananoja, T., Laatta, I., Lindh, M., Lindholm, K., Luukkanen, T. & Parikka., M. Helsinki. Valtion painatuskeskus.

Lehtonen, M. (1999). Kestävä kehitys työturvallisuuden osana teknisessä työssä. Teoksessa: S., Lähdesmäki (Toim.), Kestävä kehitys ja koulutyö. Kehittyvä koulutus 3/1999 (s. xx-xx). Helsinki. Opetushallitus.

Lehtonen, M. & Hast, M. 2003. Ongelmaperustaisuus (PBL) teknologiakasvatuksen opiskelun ja opetuksen menetelmänä. Ongelmasta oivallukseen - ongelmaperustainen opetussuunnitelma. The Third National Meeting on Problem-Based Learning "Problem-Based Learning Across Disciplines". Hämeenlinna, 4.-5.4.2003. Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos. Saatavilla WWW-muodossa <URL:http://www.urova.fi/home/hkunta/milehton/Publications/> [Luettu 3.5.2003]

Parikka, M. (1998). Teknologiakompetenssi; Teknologiakasvatuksen uudistamishaasteita peruskoulussa ja lukiossa. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 141.

Parikka, M., Rasinen, A.. & Kantola, J. (2001). Kohti teknologia-kasvatuksen teoriaa; Teknologiakasvatuskokeilu 1992 - 2000, raportti 3. Jyväskylän yliopisto. Opettajan-koulutuslaitos. Tutkimuksia.

Parikka, M. (2004). Otsikko. (pääkirjoitus). Teknologiakasvatus 1(1), 4-8.

Peruskoululaki (1983). 27.5. 1983/476.

Peruskoulun opetussuunnitelmakomitean mietintö 1. 1970. Komiteanmietintö 1970:A4. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

Ponkala, J. (2000). Tutkimusmatkailijaksi learning by doing and by mistakes! Tekninen opettaja 1/2000, 39-40.

Purhonen, K. (2000). Käden taidot teollisuuden näkökulmasta. Koulutuksen on tuettava myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Teollisuus ja työnantajat. Koulutuspolitiikka. [Esitelmäpaperi ja Power Point -tulosteet.] Teknisten aineiden opettajat TAO:n ry:n valtakunnalliset syyspäivät Helsingissä 7.-8.10.2000.

Rasinen, A. (2001). Developing Technology Education. In Search of Curriculum Elements For Finnish General Education Schools. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 171.

Rasinen, A. (2003, maaliskuu 15,13:46) Valinnaisuus käsityössä. Viesti postitettu teka-listalle: <teka@lists.cc.jyu.fi>

Teknistieteelliset Akatemiat. (2001, maaliskuu). Aloite 8.3.2001. Opetusministeriölle. Teknologiakasvatus peruskouluihin. Helsinki. Teknistieteelliset Akatemiat - De teknisveteskapliga akademierna.

Teknologiakasvattaja, T. (2003). Teknologiakasvatusta päiväkodissa. Julkaisematon Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta.

Teknologiakasvattaja, T. (2003). Teknologiakasvatusta päiväkodissa. Julkaisematon Pro Gradu opinnäyte. Lapin yliopisto. Kasvatustieteiden tiedekunta. Saatavilla WWW-muodossa: <URL:http://ktk.urova.fi/URN-NBN-fi-fe20031356> [Luettu 3.5.2003].

Teollisuus ja Työnantajat (2000, elokuu). Teknologiakasvatus; Selvitys teknologiakasvatuksesta muissa maissa sekä toimenpide ehdotukset. Muistio. Helsinki: Teollisuus ja Työnantajat.

VandenBos, G., Knapp, S., & Doe, J. (2001). Role of reference elements in the selection of resources by psychology undergraduates [Elektroninen versio]. Journal of Bibliographic Research, 5, 117-123.

VandenBos, G., Knapp, S., & Doe, J. (2001). Role of reference elements in the selection of resources by psychology undergraduates. Journal of Bibliographic Research, 5, 117-123. Noudettu 13.10.2001, osoitteesta <URL:http://jbr.org/articles.html>

Vincenti, W.G. (1990). What Engineers Know and How They Know It. Analytical Studies from Aeronautical History. Johns Hopkins Studies in the History of Technology. Baltimore. The John Hopkins University Press.

xxx. (2002). Proceedings of the national Academy of Sciences, USA, 89, 132-1379.

American Psychological Association. (1995). Publication Manual of the American Psychological Association (5. painos). American Psychological Association (APA). Washington, DC.

American Psychological Association. (ei päiväystä). APA Style Website <URL:http://www.apastyle.org/>

Hirsjärvi, S., Remes, P & Sajavaara, P. (2000). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

Kirjallisuutta:

Hirsjärvi, S., Remes, P & Sajavaara, P. (2000). Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

American Psychological Association:

Publication Manual of the American Psychological Association (5th edition)

Mastering APA Style : Student's Workbook and Training Guide

Mastering APA Style : Instructor's Resource Guide (ISBN: 1557989788) Displaying Your Findings: A Practical Guide for Creating Figures, Posters, and Presentations.

The World's Easiest Guide to Using the APA

Writing With Style: APA Style Made Easy

Writing With Style: APA Style for Social Work

Linkkejä: