Keskusteluohjeet - Mitä tarkoittaa netiketti?

Netiketti tarkoittaa verkkoetikettiä, verkkoviestinnän käyttäytymissääntöjä. Se ei ole kenenkään yksittäisen ihmisen luoma säädös tai säännöstö, pikemminkin netikettiä voisi kutsua jonkinlaiseksi verkkoviestinnän ympärille muovautuneeksi toimintakulttuuriksi. Netiketti on muodostunut vuosien saatossa, ja siihen sisällytetyt ohjeistukset ovat syntyneet käytännön ongelmatilanteiden myötä.

Jos verkkoviestintä ja erilaiset tiettyjen aiheiden ympärillä käytävät verkkokeskustelut eivät ole tuttuja, väärinymmärrysten välttämiseksi on hyvä tutustua netikettiin ennen kuin kommunikointi kurssilla alkaa. Tämä teksti on lyhyt johdatus aiheeseen. Tekstin lopussa on linkkejä muualla verkossa kirjoitettuihin netikettiohjeistuksiin.

Otsikointi

Kiinnitä huomio viestisi otsikointiin. Otsikossa tulisi tiivistyä sanomasi oleellinen sisältö. Hyvästä otsikosta viestin lukijat pääsevät jyvälle viestin sanomasta jo ennen viestin lukemista. Otsikot kuten ”Kiire! Kiire!”, ”Kysymyksiä” tai ”Omia ajatuksiani” eivät ole kovinkaan informatiivisia ja jäävät siksi monesti huomioimatta. Ne eivät kerro mitään oleellista viestin sisällöstä.

Usein tietyn otsikon alta lähteneestä keskustelusta syntyy kokonaan uusi oma aiheensa. Tällöin on syytä aloittaa uusi keskustelunavaus, kuitenkin niin, että otsikossa näkyy, mistä keskustelu on polveutunut. Jos keskustelu on lähtenyt otsikosta ”Oppilaiden kohtaaminen opetustilanteessa” ja haluaisit pohtia enemmänkin jotain viestissä esiintynyttä sivukommenttia, voit aloittaa uuden keskustelun. Muista kuitenkin laittaa sulkuihin sen keskustelunavauksen otsikko, josta kommentti on lähtöisin: ”Sukupuolen esittäminen sarjakuvissa (oli: Oppilaiden kohtaaminen opetustilanteessa)”. Näin keskustelun polveillessa muut kanssakeskustelijat voivat hämmentymättä seurata viestiketjuja.

Vastaaminen viesteihin

Vastatessasi kanssaopiskelijasi viestiin ilmaise selkeästi, kenen kommenttiin vastaat ja mitä edellisen kirjoittajan ajatusta kommentoit. Keskustelua on huomattavasti helpompi seurata, kun viesteistä ilmenee selkeästi se, mihin keskusteluun vastaaja ottaa kantaa. Joko näin:

A kirjoitti että on sitä ja tätä mieltä. Itse ajattelen tästä toisin…

Voit myös lainata edellisen kirjoittajan tekstiä ja esittää siitä kommenttisi. Lainaa kohta lyhyesti ja kirjoita omat kommenttisi aina heti lainauksen perään.

Marja kirjoitti:
>Perustuu XX että väitän yy
Olen tästä eri mieltä, koska yy ja xx ei voi olla ww…

Ilmaise selvästi, että kyse on lainauksesta. Keskustelu- tai sähköpostiohjelma yleensä jättää suurempi kuin (>) merkin näkyviin edellisen kirjoittajan tekstiin aina rivin alkuun. Jos niitä ei ole, lisää ne. Tällä tavalla omat kommenttisi eroavat selkeämmin aiemman kirjoittajan tekstistä. Näin myös näkyy, jos edellinen kirjoittaja on kommentoinut jotain edellistä kirjoittajaa.

Maija kirjoitti:
>Vaikka Matti väittääkin,
>>kun x on y niin z on mahdollinen
>voisiko asian ajatella myös niin, että y on xz
Minusta asiaa ei kyllä oikein voi tulkita noin, koska …

Argumentointi

Perustele väitteesi hyvin. On sallittavaa ja toivottavaa, että keskustelu kurssiin liittyvien teemojen ympärillä käy vilkkaana. Kaikki mielipiteet ja näkemykset ovat tervetulleita. Vastakkaiset mielipiteet teemojen ympäriltä parhaimmillaan avartavat kaikkien keskusteluun osallistuvien näkemyksiä. Tärkeää kuitenkin on kiinnittää huomiota argumentaatiotapaan. Eleiden ja ilmeiden puuttuessa verkkoviestinnästä kommunikaation luonne muuttuu ja tekstin virhetulkinnan mahdollisuudet kasvavat.

Sarkasmi on erityisen vaikea tekstimuotoisen viestinnän laji. Kanssaopiskelijan sarkastiset ja vitsikkäät kommentit saattavat tuntua keskustelun toisesta osapuolesta lähinnäloukkaavilta. Mieti siis kirjoittaessasi, miltä viestisi vaikuttaa ilman välitöntä vuorovaikutusta ja ruumiisi kieltä.

Hymiöt

Hymiöt ovat syntyneet kuvaamaan viestijän tunnetiloja tekstimuotoisessa viestinnässä. Niillä ei tietenkään voi korvata suoraa kommunikointia, mutta niitä voi käyttää hyväkseen välittääkseen edes hieman asennetta tai mielialaa, jolla viestiä kirjoitat.

Kasvokkain kommunikoitaessa keskustelu on välitöntä ja vuorovaikutteista. Myös ruumiin kieli on oleellinen osa sanomaa. Ilmeet ja eleet paitsi täydentävät sanottuja sanoja myös antavat toiselle osapuolelle viitteitä siitä, miten vastapuoli on sanat tulkinnut. Ilkikurisuus, iloisuus, loukkaantuneisuus ovat vain karkeita esimerkkejä niistä hienovaraisista sanomista, joita puhutun kielen lisäksi kasvotusten tapahtuvassa kommunikaatiotilanteessa välittyy. Nettiviestinnässä sanoman tuo teksti ilman välitöntä vuorovaikutusta.

Hymiöiden variaatioita lukemattomia, yleisempiä ovat :
:-) perushymy
;-) sarkastinen virne
:-/ ei ollut hyvä juttu, ei
:-I tämäkin pistää vakavaksi
:-( harmistunut, pahoillaan, surullinen
:-Q YÖKS!
:-o huuli pyöreänä
:-# tästä ollaan sitten hiljaa!

Hymiöiden käyttäminen on vaikeaa. Loukkaava kommentti ei muutu vitsiksi, vaikka se kuinka sisältäisi lauseen lopussa hymiön. Siksi monien verkkoyhteisöjen keskusteluohjeistuksissa hymiöiden käyttö ei olekaan toivottua. Perusteluna hymiökielloille on se, että halutessasi sanoa jotain hauskaa ilmaise sanomasi hauskasti. Pelkkä kaksoispiste, tavuviiva ja sulkumerkki tökerön kommentin jälkeen ei saa ketään nauramaan.

Sanoman korostaminen

Nettikeskusteluissa on vakiintuneet viestin sanoman korostuksen tavat. Jos haluat sanoa jotain _oikein_painokkaasti_, voit käyttää tehokeinona _alleviivausta_. Toinen tapa vahvistaa sanomaa on sijoittaa korostettu lause tai lausahdus *tähtien* sisään.

ISOILLA KIRJAIMILLA VIESTIMINEN TULKITAAN VERKKOVIESTINNÄSSÄ HUUTAMISEKSI.

Hymiöitä ja sanoman korostamista on hyvä käyttää harkiten ja säästeliäästi. Ne ovat nimenomaan tehokeinoja, ja kuten tehokeinot yleensä, ne tepsivät vain harkitussa käytössä.

Metakeskustelu

Metakeskustelulla tarkoitetaan keskustelua keskustelusta, siis keskustelua, joka koskee käytävän keskustelun tapoja: argumentaatiotapoja, keskusteluaiheita ja tyylejä. Metakeskustelua ovat esimerkiksi kommentit muiden keskustelijoiden kirjoitustavasta, kurssin etenemisestä, keskustelun aiheenvalinnoista tai siitä, millaisia keskustelunavauksia ylipäätään tulisi esittää.

Metakeskustelu on tärkeää paitsi opiskelijoiden itsensä myös kurssin jatkokehittelyn kannalta. Vaikka metatason keskustelut ovatkin relevantteja keskustelun aiheita, tulisi ne ohjata pois varsinaisesta kurssin sisältöön liittyvästä keskustelusta. Ihan senkin takia, että omalla foorumillaan niitä on helpompi seurata eivätkä ne huku runsaan sisältökeskustelujen joukkoon. Metakeskustelulle on varattu oma Metakeskustelu –paikkansa keskustelufoorumilla.

Chat

WebCT oppimisympäristön Chatin Vastaanottohuoneessa on kurssin vetäjän Jaana Saarisen vastaanotto joka maanantai klo 13-14. Chattia voi käyttää sähköpostin tapaan myös ryhmätuyökaluna. Pienryhmätyöskentely aloitetaan yhteisellä chattikeskusteluna, johon osallistuu myös opintojakson tuutor. Kurssin edetessä ryhmäläiset voivat hyödyntää chattia esimerkiksi sopimalla suunnittelupalavereita sinne.

Lisälukemistoa netiketistä

Jukka Korpela: Netti ja ihmiset: netiketti. http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/internet/netiketti.html

Juhani Anttila: Lue tämä ennen kuin kirjoitat Nollalistalle. http://www.tuug.fi/~janttila/nollalista/ohjeita.html

Kari Puolamäki: Nettipoliisi-FAQ. http://www.cis.hut.fi/kaip/nettipoliisi.html

Hanna Herno, Marketta Peltonen: Verkko-opiskelij@n.opas. Tietoa verkko-opiskelusta. Opas lähestyy verkko-opiskelua opiskelijan näkökulmasta. http://www.avoin.jyu.fi/psykologia/
verkko_opiskeluopas/netiketti_2.htm

Kaupallisten operaattorien julkaisema vapaasti levitettävä netiketti. Löytyy useilta eri sivustoilta, mm. täältä: http://www.kuhmonet.fi/Kuhmonetjutut/netiketti.htm

Eveliina Olsson, 2003.