TYÖRYHMÄT

Valerie Walkerdinen työryhmän sekä työryhmien 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 11 ja 14 abstraktit ovat nyt verkossa. Abstraktit ovat pdf-muotoisia tekstidokumentteja. Pdf-tiedostojen katseluun tarvitset ilmaisen Adobe Acrobat -ohjelman, jonka voit ladata koneellesi täältä.

1. Kokemuksen paikat ja paikantamisen kokemukset tutkimusprosesseissa

Työryhmän vetäjinä Anne Korhonen, Lapin yliopisto, (016 - 341 2450), Anne.Korhonen@urova.fi ja Virpi Yliraudanjoki, Lapin yliopisto, (016 - 341 2452), Virpi.Yliraudanjoki@urova.fi.

Mikä on kokemusten ja tunteiden merkitys tutkijan ja tutkittavan näkökulmista tutkimuksessa? Miten kokemukset ja tunteet asettuvat tutkimuksen teoriaan ja metodologiaan? Jos koet ja tunnet kysymykset ajankohtaisiksi oman tutkimusprosessisi kannalta, olet tervetullut tarkastelemaan niitä työryhmäämme. Vastaamme mielellämme myös epäselviksi jääneisiin kysymyksiin.

Työryhmä kokoontuu seminaarisalissa SS 18.

Työryhmän abstraktit

2. Mediatutkimus, tunne ja tulkinta

Työryhmän vetäjänä Susanna Paasonen, Tampereen yliopisto, (050 523 1350), tlsupa@uta.fi.

Miten tutkia aineistoa, joka koskettaa tai ärsyttää? Miten tutkia ja tulkita tunnetta? Miten paikantaa omat tulkintansa ja kirjoittaa sijaintinsa esille?
Työryhmä ”Mediatutkimus, tunne ja tulkinta” kokoontuu pohtimaan tunteiden mediaesityksiä, aineistojen affektiivisuutta ja tulkitsijan paikkaa feministisessä mediatutkimuksessa. Työryhmään toivotaan n. 20 minuutin mittaisia alustuksia tematiikasta kiinnostuneilta, mediatekstien parissa työskenteleviltä tutkijoilta ja opiskelijoilta. Tervetulleita ovat niin affekteja teoretisoivat kuin aineistollisia kysymyksiä pohtivatkin.

Työryhmä kokoontuu seminaarisalissa SS 112 (alkuopetuksen luokka).

Työryhmän abstraktit

3. Naisina maaseudulla – toisenlaisia tiloja ja paikkoja?

Työryhmän vetäjänä Seija Keskitalo-Foley, Lapin yliopisto, (016 – 341 2402), Seija.Keskitalo-Foley@urova.fi.

Sitkeästi nainen ja maaseutu elävät myyttinä toistettaessa Aleksis Kiveä: ”Talo ilman aitan polulla astelevaa emäntää…” Tutkimuksellisesti maaseudun määrittely on yhtä haastavaa kuin naistutkimuksessa naisen tai sukupuolen määrittely. Myyttisenä maaseutu näyttää viittaavan menneeseen, nostalgiaan, mutta millä tavoin maaseutu elinympäristönä määrittää nykypäivän naisten elämää? Millä tavoin maantieteellinen, alueellinen (esim. pohjoi-nen/etelä) tai kulttuurinen (esim. saamelainen, suomenruotsalainen) konteksti asettuu naisten arkeen? Miten ja millaisia metaforisia tai toiminnan tiloja on luotu tai voidaan luoda? Millaisia ruumiillisuuden narratiiveja kerrotaan? Tervetuloa pohtimaan teemoja yhdessä!

Työskentelyn aluksi juhlimme Pohjoiskalotin ja Barentsin alueen naisten yhteistyöforumin, Femina Borealis-verkoston 10-vuotistaivalta!

Työryhmä kokoontuu seminaarisalissa 114 (biologian luokka).

Työryhmän abstraktit

4.Miltä usko tuntuu?

Työryhmän vetäjinä Terhi Utriainen, Uskontotieteen laitos, Helsingin yliopisto, Terhi.Utriainen@helsinki.fi ja Satu Saarinen, Lapin yliopisto, Satu.Saarinen@evl.fi.

Miltä usko tuntuu? -työryhmässä tarkastellaan uskontoa, jonka ihminen tuntee nahoissaan. Uskonto ei ole vain oppia vaan myös tunnetta ja toimintaa, ruumiillista kokemusta ja tekoja maailmassa. Uskonto voi tehdä ihmiselle hyvää tai pahaa; se muovaa ihmistä monin tavoin, usein ristiriitaisestikin. Millaisia jälkiä uskonto jättää ihmisiin? Miten tutkia tuntuvaa uskontoa? Ryhmässä voi esitellä empiirisille aineistoille perustuvia tutkimuksia tai ehdottaa ja etsiä teoreettisia ja menetelmällisiä välineitä tuntuvan uskonnon tutkimiselle. Mukaan saa tuoda myös (uskonnon)filosofiaa.

Työryhmä kokoontuu seminaarisalissa 104 (kuvaamataidon luokka).

Työryhmän abstraktit

5. Kriittinen miestutkimus

Työryhmän vetäjinä Arto Jokinen, Turun yliopisto, Arto.Jokinen@uta.fi ja Markku Soikkeli, Tampereen yliopisto, mataso@utu.fi.

Työryhmään toivotaan puheenvuoroja miehiin, miehisyyksiin ja maskuliinisuuksiin liittyen. Puheenvuorot voivat pohjautua työn alla oleviin tutkielmiin, väitöskirjoihin, artikkeleihin tai muuten aiheisiin, joista puhuja haluaa keskustella. Erityisesti toivotaan alustuksia naistutkimuspäivien teemaan ”kokemuksen tieto ja rationaaliset tunteet” liittyen.

Puheenvuorojen lyhyet tiivistelmät ja otsikot pyydetään lähettämään ryhmä vetäjille joko Markku Soikkelille ja/tai Arto Jokiselle

Työryhmä kokoontuu seminaarisalissa 115 (fysiikan luokka).

Työryhmän abstraktit

6. Tieto, tunteet ja kokemukset – opettamisen ja oppimisen ulottuvuuksia

Työryhmän vetäjänä Jaana Saarinen, Lapin yliopisto, (016 – 341 2441), Jaana.Saarinen@urova.fi.

Työryhmässä pohditaan millaisia haasteita feministinen pedagogiikka asettaa oppimiselle ja opettamiselle? Feministinen pedagogiikka voidaan ymmärtää tiedon tuottamisen prosesseina, joihin kietoutuvat muun muassa tunteet ja kokemukset. Millaisia kohtaamisen tiloja ja performansseja opetus- ja oppimisprosesseissa voidaan luoda? Miten prosesseihin osallistujat omalla toiminnallaan rakentavat ja ylläpitävät opettajan ja opiskelijan paikkoja? Entä millaisia haasteita feministisen pedagogiikan toteuttaminen verkossa asettaa?

Olet tervetullut työryhmään esittelemään tutkimustasi ja/tai kertomaan kokemuksistasi!

Työryhmä kokoontuu seminaarisalissa SS 14.

Työryhmän abstraktit

7. Sukupuoli ja sukupuoli-identiteetti mediakuvastoissa - metodologista keskustelua

*** Ryhmä on yhdistynyt ryhmän 2. kanssa. Työryhmää vetää Susanna Paasonen. ***

8. Sukupuoli, valtio ja muutos

Työryhmän vetäjinä Johanna Kantola, University of Bristol, J.E.Kantola@bris.ac.uk ja Anne Maria Holli, Helsingin yliopisto, (09 1912 4826), holli@valt.helsinki.fi

Työryhmässä pohditaan yhtäältä naisliikkeiden ja feministien suhdetta valtioon, politiikkaan ja yhteiskunnalliseen muutokseen, toisaalta valtion ja politiikan rooleissa erityisesti 1990-luvulta alkaen tapahtuneiden muutosten seurauksia sukupuolinäkökulmasta. Miten feministit ovat ymmärtäneet valtion ja politiikan merkityksen itselleen ja minkälaisiin strategioihin naiset ovat turvautuneet yrittäessään muuttaa maailmaa valtion kautta? Miten kuva esimerkiksi suomalaisesta valtiosta muuttuu, kun sitä tarkastellaan erilaisten valtiokäsitysten (hyvinvointivaltio, oikeusvaltio, kansallisvaltio), julkispolitiikan eri lohkojen (päivähoitopolitiikka, naisten poliittinen edustus, talouspolitiikka, ulkopolitiikka, naisiin kohdistuva väkivalta) tai kriittisten käsitteiden (heteronormatiivisuus) kautta? Toisaalta sekä valtion, muiden julkisinstituutioiden että politiikan rooli on perustavasti muuttunut mm. hyvinvointivaltion devoluution, desentralisoimis- ja privatisoitumiskehityksen, kansallisvaltion rajojen hämärtymisen, transnationaalin päätöksenteon vahvistumisen (esimerkiksi EU) ja globalisoituvan maailmantalouden ja -kulttuurin myötä. Miten muutoksia ja niiden seurauksia voi arvioida sukupuolinäkökulmasta? Onko esimerkiksi Suomessa EU:hun liittyminen ja kuntien taloudellinen kriisi tuottanut sukupuolittunutta eriarvoisuutta uusissa muodoissa?

Työryhmään toivotaan sekä teoreettisia että empiirisiä (yhteen maahan keskittyviä tai useampaa maata vertailevia) työpapereita esitetyistä teemoista.

Työryhmä kokoontuu seminaarisalissa SS 20.

Työryhmän abstraktit

9. Korkea ja matala

Työryhmän vetäjä Anna Kortelainen, Helsingin yliopisto (040 - 7272268), anna.kortelainen@kolumbus.fi.

Kokemus tutkimisesta, tutkimuksen tuntuma: omaan tutkimukseen - sen koko elämykseen alkuideoista lopulliseen kirjalliseen asuun saakka, tutkimusaiheen teemaan ja detaljeihin - liittyy usein kaksijakoisia tuntumia.

korkea tiede - matala arki
arvokas maskuliininen - arvoton feminiininen
terve, tavoiteltava järki - sairas, kaihdettava tunne
ylevä henki - alhainen ruumis
hyvä maku - huono maku
objektiivinen fakta - subjektiivinen (mieli)kuva
hienostunut näkyvä - brutaali näkymätön
etc.

Sisäiset ristiriidat ja itsestäänselvyyksinä pidetyt hierarkiat paljastavat tutkimusalojemme ja -aiheidemme luutumia. Niiden keskusteluttaminen, pakan sekoittaminen tai ristiriitojen ääneen sanominen voi tuoda verevyyttä ehkäpä kalvenneeseen tutkimusotteeseen. Se voi myös tarjota muille tutkijoille uusia näkökulmia omaan työhön ja aiheeseen.

Työryhmään voi tuoda sekä viimeistellympiä papereita että vapaampia puheenvuoroja (n. 20 min) - tämä jako ei kuitenkaan uusinna edellä esitettyä luetteloa... ei suinkaan? Paperit ja puheenvuorot voivat liittyä tutkijoiden ja opiskelijoiden tutkimusaiheisiin ja -intresseihin, houkutteleviin sivupolkuihin tai tutkimuskokemuksiin.

Papereiden ja puheenvuorojen otsikot ja muutaman rivin tiivistelmät voi lähettää vetäjälle. Tervetuloa!

Työryhmä kokoontuu seminaarisalissa 117 (erityisopetuksen luokka).

10. Feministinen taloustiede mahdottoman edessä: ylevä järki, kaunis ymmärrys ja muita ehtoja kuviin kirkastetun tosiolevan tieteellistämiselle

Työryhmän vetäjä Tiina Vainio, tvainio@uiah.fi.

Ryhmässä keskustellaan niistä ehdoista, joilla talouden ja feminismin nimet voidaan yhdistää toisiinsa tutkimuksessa. Eettinen motiivi ja feministinen taloustiede kuuluvat yhteen. Tätä taustaa vasten äskettäin ilmestyneet talouden ja etiikan artikkeliteokset ovat vahva ja ristiriitainen konteksti naistutkimuspäivien keskustelulle: Eettinen motiivi ja kokemuksen läpäisevä tieto ovat feministisen taloustieteen partnereita institutionaalisessa taustassa, joka suostuttelee "tuhoavan luovuuden kontrollointiin" talouden formaalin analyysin puolustukseksi tai hyveen kyseenalaistamattomaan perustavuuteen markkinatalouden johtavana periaatteena sekä tutkimuksessa että käytännössä.

Musta tuntuu ei tietenkään riitä talouden argumentaatioon kansantaloudellisessa tiedon teatterissa. Miten katsoa tulonjakokoneen läpi? Miten kyseenalaistaa talouden tieto kiistämättä sen oikeutusta omassa, ylevän ja kauniin merkitsemässä ideologisessa ruumisarkussaan, suomalaisessa hyvinvointivaltiossa tänään?

Työryhmä kokoontuu seminaarisalissa SS 103 (käsityöluokka).

Työryhmän abstraktit

11. Muuttuva ruumis ja vallankäyttö

Työryhmän vetäjinä Katariina Kyrölä, Turun yliopisto, 040-563 8291, jokaky@utu.fi ja Hannele Harjunen, Jyväskylän yliopisto, 014-260 1035, shharjun@adm.jyu.fi.

Miten ruumista muokataan ja käsitteellistetään eri konteksteissa? Millaisia merkityksiä muuttuville ruumiille ja ruumiillisille muutoksille kulttuurissa annetaan? Millä tavoin ruumiiden muoto ja koko paikantavat niitä sukupuolitetusti?

Ryhmään toivotaan alustuksia, joissa pohditaan ruumiillisuuden, muodon/koon, muutoksen ja vallankäytön kysymyksiä. Tervetulleita ovat kaikenlaiset tutkimukset, joissa tarkastellaan esimerkiksi lihavuutta, laihdutusta, urheilua, syömistä ym. ruumiin muokkaustekniikoita tai ikääntymistä eri aineistojen ja/tai teorianäkökulmien valossa.

Työryhmä kokoontuu luentosalissa LS 9.

Työryhmän abstraktit

12.Hullut (ja) feministit - tai hulluuden sukupuoli

Työryhmän vetäjänä Saara Jäntti, Jyväskylän yliopisto, (014-260 2915),sjjantti@yfi.jyu.fi.

Olipa kyseessä sitten lääketieteellinen diagnoosi, yhteisöllinen leima tai mielisairaanhoidon instituutiot, hulluus sukupuolittuu ja sukupuolittaa. Työryhmän tarkoituksena on koota yhteen tutkijoita, jotka ovat tarttuneet tai tarttumassa hulluuteen feministisellä otteella. Tavoitteena on tutustua, ja avata ja koota näkökulmia feminismin ja hulluuden kokemusten, representaatioiden ja hulluuskäsitysten ja niitä säätelevien tai tuottavien diskurssien ymmärtämiseen ja yhteyksiin, ja kysyä miten hulluus sukupuolittuu? Miten ja millaisin innovaatioin tai interventioin feminismit/feministit ovat haastaneet psykiatrian valtavirtaa? Miten feminism/tit käsittävät ja käsittelevät "hulluja sisaria"? Millaista tutkimusta Suomessa tai muualla maailmassa aiheen ympärillä tehdään?

Tule esittäytymään ja esittelemään tutkimustasi. Ilmoittautumiset ja puheenvuorot voi lähettää väitöskirjatyötä hulluuden ja feminismien historiasta, diskursseista ja tarinoista 1900-luvun englanninkielisessä kirjallisuudessa aloittelevalle vetäjälle. Tervetuloa!

Työryhmä kokoontuu luentosalissa LS 8.

13. Naiset sosiaalisessa marginaalissa

Työryhmän vetäjänä Tarja Orjasniemi, 016-341 2612, Tarja.Orjasniemi@urova.fi.

Työryhmässä käsitellään marginaalisuutta suhteessa päihteisiin, rikolliseen käyttäytymiseen, prostituutioon, köyhyyteen ja huono-osaisuuteen yleensä. Ryhmään toivotaan alustuksia edellä mainituista teemoista. Miten ja mistä teoreettisista lähtökohdista naisten huono-osaisuutta on tutkittu? Miten naisten marginaalisuutta on tehty näkyväksi? Työryhmään toivotaan esityksiä, joiden näkökulmat käsittelevät laajasti naisten huono-osaisuutta.

Työryhmä kokoontuu luentosalissa LS 7.

Työryhmän abstraktit

14. Heteroseksuaalisuus kirjallisuudessa (ja sen kritiikki)

Työryhmän vetäjinä Rita Paqvalén, Helsingin yliopisto, rita.paqvalen@helsinki.fi ja Johanna Pakkanen, Tampereen yliopisto, johanna.pakkanen@uta.fi.

Työryhmään haetaan esitelmiä heteroseksuaalisuuden ja heteronormatiivisuuden rakentamisesta ja purkamisesta sekä queer- ja/tai feministisistä näkökulmista kirjallisuudentutkimukseen. Esitelmä voi olla yhtä hyvin tavallinen työryhmäpaperi kuin vapaamuotoisempi puheenvuoro tutkimuksesta tai tutkimuksen politiikoista. Tavoitteena on että työryhmä on luonteeltaan keskusteleva.

Myös graduntekijät ovat tervetulleita. Abstraktit työryhmän vetäjille lokakuun loppuun mennessä.

Työryhmä kokoontuu luentosalissa LS 4.

Työryhmän abstraktit

Työryhmät kokoontuvat

Perjantaina 14.11. klo 16:00 – 19:00
Lauantaina 15.11. klo 9:00 – 11:00

Sivu päivitetty 11.11.2003.