KOHTI MIELEKÄSTÄ, TEHOKASTA JA MONIPUOLISTA OPPIMISTA. Tutkimus opetuksen kehittämisestä.

Edellinen luku Seuraava luku Tutkielman sisältö

Pääsivu

 


1. TUTKIMUKSEN TARKOITUS



Opettajantyö on ollut murroksessa jo 1980-luvulta lähtien, kun jälkiempiristiset vaikutukset alkoivat hiipua. Tällöin kognitiivis-konstruktivistisia ajatuksia lähdettiin vähitellen kokeilemaan opetuskäytössä. Vuoden 1994 opetussuunnitelma ajoi läpi laajemmin opetuksen kehittämisen ideologiaa, ja tuleva, osin jo toteutunut opetussuunnitelmauudistus on kiinteästi kiinni tutkivassa sekä yksilöllisessä oppimisessa. Oppiainerajoja poistetaan aineintegraatiota painottaen ja ainekohtaiset tuntijaot, opetuksen määrärahat, oppimistulokset ja palkkakysymykset ovat herättäneet keskustelua ja ihmetystä. Yhteiskunnan postmoderni muutos luo paineita opetuksen taholla. Muuttuva opettajakuva ja opetustavat, yhdistyvät oppiaineet, kokonaisopetus ja kehittyvä tietotekniikka, joka tuo tiedon yhä lähemmäksi jokaista ihmistä, kohdistavat uusia vaatimuksia opetukseen. Kehityksen mukana on pysyttävä ja annettava oppilaille mahdollisuuksia selvitä tulevaisuuden yhteiskunnassa.

Itse aloin kiinnostua konstruktivistisen vallankumouksen tarjoamista mahdollisuuksista opetuksen reformissa heti kuullessani siitä. Opinnäytteessäni halusin pureutua juuri opetuksen uusista tavoitteista lähteviin haasteellisiin vaatimuksiin, ja perehtyä teoreettisen lähestymisen kautta niihin mahdollisuuksin, mitä voimme luoda käytännön opetukseen. Vaikka viralliset suunnitelmat ovat hyvin selkeät ja teorioista niiden takana löytää helposti tietoa, ei käytännön toteutuminen ole itsestään selvää. Resurssipula on koulutuksen jatkuva ongelma, joka estää vaadittavan kehityksen. Se ei ole kuitenkaan ainoa haitta, sillä opettajien syvään uurtuneet käsitykset voivat kilpailla piilo-opetussuunnitelmana virallisen opetussuunnitelman rinnalla.

Jo tutkimuksen teoriaosuus on itsessään tärkeä, sillä sen tarkoitus on osaltaan kehittää opetusta, ja tarkastella kuinka opetussuunnitelmallisiin tavoitteisiin voidaan päästä. Teorian yhteydessä laadin menetelmällisiä ratkaisuja empiriaan liittyen, ja pyrin vastaamaan opetukseen kohdistettuihin haasteisiin. Tämän johdosta tutkimusongelman esittäminen on ajankohtaista jo tässä yhteydessä:

Opinnäytteen aihe ei ole täysin yksiselitteinen, vaan opetuksen lähtökohdissa on luonnollisesti otettava huomioon valtakunnallinen opetussuunnitelma. Lähden pohtimaan sen luomia tavoitteita opetuksen kehittämiselle suhteessa oppilaiden omiin käsityksiin mielekkäästä oppimisesta. Näiden kaksitahoisten vaatimusten kautta pyrin selvittämään mitkä opetus- ja oppimisteoreettiset viitekehykset tarjoavat parhaimmat mahdollisuudet moninaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka pohjateoria tuntuisi teoreettisesti toimivalta, niin sen käytännön toteutusarvo voi olla kyseenalainen. Tämän johdosta tutkimuksen päämääräksi nousee kysymys kuinka vastata suunnitelmallisiin tavoitteisiin käytännön opetustyössä erilaisten opetusmenetelmien avulla. Entä kuinka synnyttää opettajissa halua kehittää opetustyötä? Mitkä opetusteoriat tarjoavat mahdollisuuden sekä opettajantyön kehittämiseen, että oppilaiden valmiuksien parantamiseen suhteessa nykyajan yhteiskunnan nopeaan muuttumiseen ja yksilölliseen oppimiseen? Erityistä huomiota tulen osoittamaan konstruktivismia kohtaan ja pohtimaan sen sopivuutta opetukseen.

Näin tutkimuksen jäsentyneiksi tavoitteiksi voisi asettaa:

        1. Tutkia konstruktivismin ja muiden oppimistavoitteistoa tukevien teorioiden ja sovellusten toimivuutta ja toteutumista käytännössä              
        2. Laatia sen pohjalta opetusmateriaali opetusjakson toteuttamista varten.
        3. Toteuttaa opetussovellus käytännössä
        4. Arvioida sen toimivuutta ja vaikutuksia.

Opinnäytteen kohdasta kaksi alkaen lähden purkamaan opetuksen tavoitteistoa ja peilaamaan niitä oppilaiden opetukseen kohdistamiin vaatimuksiin. Tässä yhteydessä aloitetaan opetusmateriaalin laatiminen kyseisistä näkökulmista lähtien, jolloin käytännön tasolla pyritään vastaamaan monipuoliseen tavoitekenttään. Tarkoituksena on laatia tutkimis-, suunnittelu- ja rakennusprojekti, opetussovellus, jossa yhdistyy vastaukset teorian, opetussuunnitelmien ja oppilaiden vaatimuksiin opetuksen suhteen. Koska kehityksen esteenä voi olla opettajien piilo-opetussuunnitelmalliset käsitykset, on välttämätöntä tarkastella myös niitä, ja siten oppimisteorioiden paradigmaattista kehitystä.

Teoreettisen tarkastelun edetessä hahmotellaan synteesiä opetussuunnitelmaan sopivien opetusteorioiden kautta, pitäen mielessä myös oppilaiden vaatimukset. Koska konstruktivistinen malli kattaa hyvin tavoitekentän, on se jaoteltu opetusmetodologisiin osiin, joiden puolia käytetään hyväksi menetelmällisen opetusmateriaalin rakentamisessa. Materiaalin toimivuutta tarkastellaan oppilasryhmän soveltaessa sitä käytännössä, mitaten edistymistä ja tavoitteisiin pääsemistä niin laadullisin, kuin määrällisinkin mittarein.

Menetelmällisen opetuspaketin idea on yhdistää toimintamuotoja monipuolisesti, ja integroida oppiaineita, jolloin on mahdollista saavuttaa monikanavaisuutta erilaisten oppijoiden tueksi. Näin sen on tarkoitus vastata ja palvella oppimisen tavoitteita, moninaisia vaatimuksia ja hyväksikäyttää tarkasteltuja teoriakenttiä opetuksen kehittämiseksi oppilasnäkökulmasta. Esimerkkinä tulen käyttämään teknologiakasvatuksen ja luonnontieteiden periaatteita, mutta opetuspaketin merkitys on siinä, että sitä voi varioiden hyödyntää missä tahansa oppiaineessa. Menetelmälliset lähestymistavat sopivat hyvin eri tyyppisiin aihesisältöihin. Toimivuuden testaamisen kautta tarkastelen opetusmateriaalin ongelma- ja kehityskohtia paremman lopputuloksen saavuttamiseksi. Näin pyrin vastaamaan tavoite- ja teoriatarkastelun kautta käytännön opetustyön kehittämisen vaatimuksiin laatimalla toimivaa opetusratkaisua. Kyseessä on siten konstruktivismin mukainen tutkivan oppimisen projekti joka mukautuu huomioimaan myös teknologiakasvatuksen erityistarpeita ja vaatimuksia.

Tutkimusongelma ja tutkimuksen päämäärät vaativat laajaa tarkastelua, sillä ideana on pureutua syvälle oppimisen luoteeseen ja tavoitteisiin. Suppeampi teoreettis-empiirinen lähestyminen ei kykenisi vastaamaan yhtä kattavasti asetettuihin vaatimuksiin, sillä opetussuunnitelmallinen kehitystyö oppimisen näkökulmasta on perustavaa laatua olevaa kokonaistutkimusta. Tavoite ei ole aivan yksinkertainen, sillä opettajan toiminnassa on suuria haasteita hänen tasapainoillessaan opetussuunnitelmallisten oppimistavoitteiden, mielekkyyden, yksilöllisyyden ja ajattelun kehittämisen keskellä. Opettaminen nykypäivänä vaatii erityisen suuria ammatillisia valmiuksia, hyvää tieto- ja taitopohjaa opetuksen ja psykologian teorioista ja monipuolista aineenhallintaa, jotta kaikkiin tavoitteisiin olisi mahdollista päästä. Tutkielma saakin lievän koulutuspoliittisen luonteen, siinä mielessä että se liittyy postmoderniin kritiikkiin opetusta kohtaan.

Laadittu opetusmateriaali on nähtävissä liitteenä (liite 1) ja sen laatimisen vaiheet nähdään opinnäytteen edetessä teoriakohtaisesti. Materiaalin alussa selostetaan sen yleinen idea, sovellettavuus, taustatietoa opettajalle sekä käytettävän suunnittelu- ja tutkimusmateriaalin vaihtoehtoja. Tämän jälkeen edetään projektin vaiheittaiseen prosessin kuvaukseen ideatasolla aina työn taustoituksesta työnantoon, suunnittelutyöskentelyyn, tutkimistoimintaan ja edelleen tuotteen rakentamiseen, loppuarviointiin ja koonteihin. Koska tutkimusmenetelmiä oli triangulaation periaatteiden mukaisesti useita, tuloksiakin tuli siten varsin kattavasti. Tämän johdosta tulosten laajempi käsittely on erotettu selkeästi omaksi osakseen.

 

Edellinen luku Seuraava luku Tutkielman sisältö Pääsivu